Pankkitilejä ja pitsaa

Toin vähän pehmeyttä tähän World of Warcraftin ja Counter-Striken kehtoon hankkimalla Hello Kitty -aamutossut. Söpösti voin töpsötellä unenpöppörössä pitkin käytäviä. Glitteriäkin on. Äiti, mulla on sisäkengät!

Martin-tutor on nääääääin pitkä, mut rullaportaissa oltiin samalla tasolla mun seisoessa pari askelmaa korkeammalla. Tein varmasti hyvän vaikutuksen saadessani yskäkohtauksen kesken lounaan ja ampuessani salaatinpaloja pitkin lattiaa... Hauska heppu joka tavalla, paitsi et opiskelee kauppatieteitä ja kutsu mua grandmaksi. No okei, oon mä liian vanha. Yli 24-vuotias on tässä maassa ihan liian vanha ihan kaikkeen. Kalliimpi ratikkakortti, ei ilmaisiin junamatkoihin oikeuttavaa erikoiskorttia, ei erikoisalennuksia laskettelukeskuksiin... Blaah. En edes ehtinyt vaatia etuoikeuksia, ja vielä vuosi sitten olisin saanut ne automaattisesti. Mut pitäkää alennuksenne - meitsillä on nyt sveitsiläinen pankkitili (oikeastaan kaks pankkitiliä!) ja tosi pian tosi paljon rahaa. Jopa enemmän kuin... no, kellään! Ni.

Takana siis eka normaali päivä. Käväisin jopa yliopiston opiskelijakahvilassa ja kirjaston puolella. Mutta ihan vaan katsomassa, eihän sitä heti pidä rehkiä. Äänikin vielä vähän poissa. Ilta kului nopsasti kotosalla kämppisten ruoanlaittotaitoja äimistellessä. Pojat toimivat kuin robotit ja tulos oli kerrassaan suussasulavaa! Sori vaan, mut parempaa pitsaa en oo ennen syönyt.

Huomenna vähän lisää pankkiiriasioita ja illalla kyläreissulle entisen opiskelukaverin luo. He blir int nå rokot he!